Miten luoda Suomen huonoin jääkiekkojoukkue
Viime keväänä saimme yhden kaverin kanssa idean perustaa miesten jääkiekkojoukkue kolmosdivaritasolle. Kylällämme oli aikaisemmin ollut joukkue, mutta halusimme herättää toiminnan uudelleen henkiin. Intoa täynnä järjestimme kartoitustilaisuuden johon ilmoittautui yllätykseksemme paljon porukkaa, 41 pelaajaa. Olimme osallistujamäärästä innostuneita.
Kartoitustilaisuus oli onnistunut, pelaajilla oli hyvä fiilis ja mielemme oli täynnä toivoa ajatellessamme tulevaa jääkiekkokautta. Vitsailimme jopa siitä että voisimme perustaa kaksi joukkuetta, ykkös- ja kakkosjoukkueen. Aika nopeasti kartoitustilaisuuden jälkeen kuitenkin huomasimme että pelaajien sitouttaminen toimintaan ei ollutkaan niin helppoa. Tavallisin
vastaus kysyessämme tulisiko yksittäinen pelaaja mukaan joukkueeseen ensi kaudeksi, oli "ehkä".
Kesä meni ja into ehtii jonkin verran laantua muutaman kesäkuukauden aikana. Ilmoitimme joukkueen mukaan sarjaan ja odottelimme ensimmäistä peliä. Saimme ensimmäiseen harjoituspeliin mukaan 12 pelaajaa.
Olemme pelanneet tällä kaudella tähän mennessä yhteensä 13 ottelua, ja hävinneet niistä jokaisen. Paikallislehdessä meitä kutsuttiin "luultavimmin suomen huonoimmaksi jääkiekkojoukkueeksi". Olemme tehneet 40 maalia, mutta päästäneet 177 maalia. Olemme hävinneet monta peliä rumin luvuin.
Mikä oli tämän kokemuksen oppi? Menestyminen vaatii sitoutumista, jopa jääkiekon alimmalla sarjatasolla. Mitä sitoutuneempi porukka meillä on kasassa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä pärjätään kovassa kilpailussa. Mikäli "ehkä" ei riittänyt siihen että menestyisimmme kolmosdivarissa, miten ihmeessä se riittäisi jos halutaan oikeassa bisneksessä päästä huipulle?
Menestyminen vaatii sitoutumista, jopa jääkiekon alimmalla sarjatasolla.
Se mikä toimii yksityiselämässä, ei välttämättä toimi bisneksessä
Elämme ajassa jossa työpaikkoja vaihdetaan useammin, avioliittoja solmitaan harvemmin ja lapsia syntyy yhä vähemmän. Yksi yhteiskuntaamme haastavista trendeistä onkin sitoutuminen, tai lähinnä sitoutumisen puute ja päätöksenteon heikkous.
Olemme ihmisinä tottuneet ajatukseen, että yhden junan lähtiessä tulee toinen juna, yhden reelin jälkeen tulee seuraava, ruokaa saa aina kaupasta ja kauppa on aina auki. Voimme pitää kaikki ovet aina avoinna. Emme tiedä vielä mitä teemme huomenna, koska jos päättäisimme, pelkäisimme että jäisimme jostain paitsi. Emme voi sitoutua, koska kulman takana voi olla parempi tarjous. Elämme yltäkylläisessä maailmassa, missä kaikkea on tarjolla jatkuvasti, millekään ei tarvitse sanoa ei. Voimme aina sanoa kaikelle “ehkä”.
Jokainen voi tietenkin elää omaa elämää juuri niin kuin itse haluaa. Eihän jokaisen ole pakko suunnitella viikoksi ruokaostoksia, mennä naimisiin ja hankkia kolme lasta. Ei tietenkään. Bisneksen teko ja sitoutumisen pelko on kuitenkin huono yhdistelmä.
Alihankkijoina olemme huomanneet sitoutumisen pelon vaikuttavan myös elinkeinoelämässä. Spontaanit ja lyhyet n.k spottikaupat houkuttelevat ostajia, koska ne eivät sido, ja aina voi uudelleen etsiä seuraavaksi halvinta tai nopeinta vaihtoehtoa.
Me Brionella olemme kuitenkin huomanneet, että menestyminen ja kehittyminen vaatii sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä.
Lyhytnäköisyyden hinta
Mitä tapahtuu kun sitoutumisen pelko saapuu bisnekseen? Mitä jos siirrämme tavan elää missä kaikkea on koko ajan tarjolla, ja mihinkään ei tarvitse kunnolla sitoutua. Haasteena on että tämä strategia ei vielä toimi liike-elämässä, ja mikäli siihen pyrkii se tuottaa yleensä huonoa tulosta. Olemme kartoittaneet ainakin neljä negatiivista asiaa jotka ilmenevät kun omaa bisnestä yrittää rakentaa impulsiivisesti, ilman pitkäjänteistä suunnitelmaa, lyhytaikaisilla kumppanuuksilla.
Materiaalikustannukset nousevat: Kun tilataan vain pieniä eriä, lavalisät, kuljetuslisät ja pakkauslisät kerryttävät kuluja. Yksittäiset ostot tulevat usein kalliimmiksi kuin pitkäjänteinen yhteistyö. Yhteistyöllä voi saada kilpailuetua tuotantokustannuksissa. Voit tuottaa halvemmalla ja saada paremmat katteet tuotteellesi.
Pidemmät toimitusajat: Kun kumppanuutta ei ole, alihankkija ei voi priorisoida asiakasta. Materiaalia ei löydy hyllyltä, vaan sitä pitää tilata. Yritys joutuu odottamaan tuotteitaan pidempään. Aika on rahaa, ja pidemmät toimitusajat tarkoittaa rahan tuhlaamista.
Palvelukyky heikkenee: Ilman sitoutumista alihankkijan mahdollisuus suunnitella tuotantoaan kärsii, mikä voi heijastua suoraan asiakkaan liiketoimintaan.
Pahimmassa tapauksessa asiakas jää tyhjin käsin:
Sitoutumattomuus voi johtaa tilanteeseen, jossa tarvittavaa materiaalia tai osia ei yksinkertaisesti saada. Tämä oli arkipäivää korona-aikoina jolloin tuotantoketjut särkyivät kansainvälisesti.
Lean-ajattelu ja sitoutuminen
Modernit tuotantomallit, kuten Lean, ovat opettaneet yrityksiä vähentämään varastojaan ja optimoimaan toimintaansa äärimmilleen. Tämä on monelta osin tehokasta, mutta äärirajoilla toimiminen tuo mukanaan myös riskejä. Kun varastoja ei ole ja materiaalien toimitusketjut venyvät, tuotanto voi pysähtyä.
Sitoutuminen pitkäaikaiseen kumppanuuteen mahdollistaa sen, että tällaisia ongelmia voidaan ehkäistä. Kun alihankkija ja asiakas toimivat tiiviissä yhteistyössä, voidaan sopia kaikkia hyödyntävistä toimintamalleista.
Kumppanuuksissa kasvupolku on yhteinen.
Yhteistyötä ja parempaa tulevaisuutta
Me Brionella arvostamme pitkäjänteistä yhteistyötä, ei vain itsemme takia vaan erityisesti asiakkaidemme takia. Olemme huomanneet että pitkäjänteiset asiakkuudet tuottavat kaikista parhaimpaa tulosta kaikille osapuolille. Panostamme asiakkaisiimme ja haluamme tarjota heille parhaan mahdollisen palvelun. Kumppaneillemme voimme tarjota enemmän: parempaa laatua, nopeampia toimituksia ja kustannustehokkaita ratkaisuja.
Sitoutuminen ja pitkäjänteisyys on tie parempaan yhteistyöhön, tehokkaampaan tuotantoon ja kestävämpään tulevaisuuteen niin jääkiekossa kuin bisneksessä.
Brione – pitkäjänteisen yhteistyön ja laadun kumppanisi.
Ps.
Tämän artikkelin kirjoitti amatöörikiekkoilija ja suomen huonoimman jääkiekkojoukkueen perustaja, Sebastian.
Comments